Kun euroalueen maksuliikenne ei toimi eli miten Linkama päätyy Brysselin kautta EU-foorumille Krakovaan

Kun valittaa euroalueen maksuliikennevaikeuksista, voi päätyä ongelmineen EU:n foorumille, joka käsittelee yhteismarkkinoiden toimivuutta ja toimimattomuutta.

Jokin aika sitten törmäsin LinkedIn:issä viestiin, jonka sisältö oli suunnilleen ”Kirjoita kokemuksistasi EU:n yhteismarkkinoista”.

Taustabriefiksi annettiin, että tarkoitus on kerätä ihmisten ja yritysten kokemuksia  yhteismarkkinoiden toiminnasta ja erityisesti asioista, jotka eivät toimi. Lisäksi kirjoituksen tuli koskea asiaa, jolla on yleisempääkin kuin vain yhtä henkilöä koskevaa merkitystä.

Sattui niin sopivasti, että yhteismarkkinat ovat hiertäneet minua erityisesti yhdellä tavalla: euroalueen maksuliikenne ei toimi. Sähköinen laskutus toimii valtakuntien sisäisesti, muttei millään rajojen yli.

Siispä kirjoittamaan.

Näin laskutus siirtyy 200 vuotta ajassa taaksepäin

Joskus ammoisina aikoina laskutus toimi niin, että kirjoitit laskun, tulostit sen paperille, pistit kuoreen, nuolit postimerkin ja veit kuoren laskuineen postiin. Postin kulku vei aikansa, asiakkaan hyväksymisprosessi toivottavasti toimi maksuajan puitteissa ja raha tuli tilille aikanaan.

Sitten tuli sähköposti ja taulukkolaskenta- ja tekstinkäsittelyohjelmiin pdf-tallennusmahdollisuus. Kirjoitit laskun, tallensit sen pdf-muotoon ja lähetit projektin tilaajalle sähköpostin liitteenä. Lasku lähti prosessiin heti, kun vastaanottaja oli lukenut sähköpostin ja hyväksynyt laskun.

Aika kuluu. Firmat ulkoistavat taloushallintonsa. Ulkoistuskumppanit eivät hyväksy sähköpostiliitteitä. Itse asiassa ulkoistuskumppaneista ei laskuttaja tiedä mitään muuta kuin postiosoitteen – mistään ei käy ilmi, mikä yritys on kyseessä, puhumattakaan yhteystiedoista tai vastuuhenkilöistä.

Näin ollen pdf-liitteet jäävät historiaan ja pienyrittäjä taloushallintoyritysten armoille.

Ja taas kirjoitat laskun, tulostat sen paperille, pistät kuoreen, nuolet postimerkin ja viet kuoren laskuineen postiin. Posti vie aikansa, asiakkaan hyväksymisprosessi toivottavasti toimii maksuajan puitteissa ja raha tulee tilille aikanaan. On käytännössä siirrytty 200 vuotta ajassa taaksepäin, taas kuljetetaan ja käsitellään paperia ja joku vie paperin fyysisesti klipiti-klop paikasta toiseen.

Taloushallinnon ulkoistuspalvelut viivästyttävät suorituksia

Rahan tulo tilillekään ei aina toimi: ulkoistetut taloushallintopalvelut ovat osoittautuneet todella ala-arvoisiksi välittämään tietoa eteenpäin. Lasku ei mene projektin omistajalle hyväksyttäväksi ja/tai maksatus ei toimi ajallaan.

Sitä mukaa kun asiakkaani ovat ulkoistaneet taloushallintoaan, maksuviivästykset ovat lisääntyneet. Joskus on suoritukseen kulunut lähes kaksi kuukautta maksuehdon tavallisten 14 päivän sijasta.

Syntyy hyvin epämiellyttävä tilanne. Palvelun tarjoaja joutuu käymään tilaajan kimppuun (koska tämä on ainoa tiedossa oleva nimi), ja tämän tulee sitten alkaa perätä laskun kohtaloa prosessissa. Ulkoistettua laskutuspalveluahan ei kiinnosta asiakassuhde palvelun tuottajan (minä) ja sen tilaajan (yritysasiakas) välillä. Ja koska ulkoistuskumppani on tehokkaasti piiloutunut yhteydenotoilta, ainoa tapa periä laskua on käydä asiakkaani kimppuun, joka on täysin syytön tilanteeseen. Kun ulkoistuskumppani ei ole toimittanut laskua hänelle alun alkaenkaan, hänellä ei ole aavistustakaan, että suoritus on myöhässä.

Ei ihannetilanne palvelun tuottajan ja tilaajan välillä, eikä myöskään tilaajan ja laskutuskumppanin välillä. Puhumattakaan ajanmenosta ja välillisistä kuluista, joita tilaajalle aiheutuu salapoliisityöstä.

Mistä näille ulkoistuskumppaneille maksetaan?

Pankki imee pienyrityksen verta

Toinen ongelma on, etteivät pankit – eivätkä muutkaan tahot – tarjoa kaltaiselleni mikroyritykselle järkevää palvelua hoitaa laskutus elektronisesti.

Suuryrityksille on olemassa finanssiohjelmistoja ja -portaaleja, jotka pystyvät hoitamaan rajoja ylittävän laskutuksen ja ottavat jopa huomioon eri maiden erilaiset käytännöt ja lainsäädännöt. Pienyritys joutuu hoitamaan asian yksin ja kärsii viivytykset nahoissaan.

Kolmannen ongelman aiheuttaa niinikään pankki. Jostain syystä rahan siirto suomalaiselta tililtä Viroon kestää kolme pankkipäivää. Siis pankkipäivää – jos teen kansainvälisen pankkisiirron perjantaina, kate varataan suomalaiselta tililtä samalla sekunnilla, kun painan Enteriä, mutta raha on pahimmassa tapauksessa virolaisella tililläni vasta seuraavana torstaina (ja tämäkin edellyttäen, että väliin ei satu arkipyhiä). Olen siis lähes viikon ilman omaa rahaani. Tämä siitä huolimatta, että molemmat maat ovat SEPA-alueella (Single European Payment Area), jonka pitäisi taata, että euroalueen sisäiset rahansiirrot tapahtuvat samoin kuin maiden sisäiset. Kun Suomen ja Viron välillä kulkee fyysinen postiliikenne kolmessa päivässä, on todella vaikea hyväksyä, että elektroninen tiedonsiirto kestää yhtä kauan. Raha olisi usein käytännössä nopeammin perillä kirjelähetyksenä.

Mielenkiintoisinta on, että tekniset mahdollisuudet homman hoitamiseen ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä. Jos lähetän tavallisen sähköpostin, se on missä tahansa maailman kolkassa noin sekunnin päästä. Vaikka katetarkistukset ym. pankkien väliset varmistustoimet otettaisiin huomioon, en näe mitään syytä, miksi koko transaktio ei voisi tapahtua yhden päivän kuluessa.

Tai onhan siihen syy. Paitsi että pankit rahastavat tilisiirroista palvelumaksun, ne myös suojelevat floatia. Float tarkoittaa aikaa, jolloin raha ei ole millään tilillä eikä siitä näin ollen makseta korkoa. Koko sen ajan, kun summa matkustaa tilien väliä, pankki tienaa maksamattoman koron muodossa. Lisäksi pankki voi käyttää näin hallussaan olevaa ”omistajatonta” rahaa lyhyisiin yli-yön sijoituksiin. Mitä pidempi float-aika on, sitä enemmän pankki tienaa. Kun ajatellaan, montako kansainvälistä tilisiirtoa euroalueella tehdään vuorokaudessa, on helppo päätellä pankkien saaman, tilinomistajien maksaman hyödyn suuruusluokka.

Ja vielä yksi lisäkierre. Kun siirrän rahaa suomalaiselta yksityistililtäni virolaiselle yksityistililleni, raha on perillä seuraavana pankkipäivänä. Yritysten välillä siirto kestää kolme päivää. Miksi?

Odottamaton lopputulos

Seuraa jutun henkilökohtaisesti jännittävin vaihe.

Osoittautui, että näitä harmituksen aiheita käsitellessäni olin osallistunut Euroopan komission järjestämään kirjoituskilpailuun.

Joka EU-maasta valittiin edustavin kirjoitus, ja sen jälkeen komission raati valitsi näistä viisi parasta. Kaikkien viiden kirjoituksen kirjoittajat kutsuttiin Brysseliin, jossa kirjoituksesta tehdään lyhytfilmi. Nämä viisi filmiä esitetään alustuksina lokakuun alussa Krakovassa pidettävällä yhteismarkkinafoorumilla, jonne kokoontuu noin 1 000 eri tahoja edustavaa delegaattia kaikista EU-maista sekä sisämarkkinoiden toiminnasta vastaava komissaari.

Näin ollen ”Linkama lähtee Hollywoodiin”. Ensin elokuun lopulla Brysseliin alustusfilmin tekoon, ja lokakuussa Krakovaan, jossa foorumi käsittelee muun muassa Linkaman rahaliikennettä.

Huisaa.

Mutta vaikka näin pienyrittäjän henkilökohtaisella tasolla tapahtuma on merkittävä, uskon, että itse ongelma koskee satoja muitakin. Siksi toivonkin apuasi.

Eli: jos sinulla on laskutusta ulkomaille tai sinua laskutetaan ulkomailta – tai jos tiedät lähipiiristäsi jonkun/joitakin, joita asia voisi koskea – olisin enemmän kuin kiitollinen, jos saisin tietää asiasta. Aiheen käsittelyssä yhteismarkkinafoorumilla olisi suureksi eduksi, jos esimerkkitarinoita olisi useampia. Tarinat ja yhteystietolinkit voit välittää muiden saamatta niistä tietää joko sähköpostiosoitteeseeni kimmolinkama@gmail.com tai sivustoni kontaktilomakkeen kautta.

Autatko? Kiitos! Ja jos haluat muuten purkaa mieltäsi aiheen tiimoilta, kommenttikenttähän on heti tuossa alla…

Kilpailun voittokirjoitukseni on Businesses hamstrung by e-invoicing not working across borders ja Krakovan yhteismarkkinafoorumista voit lukea täältä: Single Market Forum.

#eu#maksuliikenne#pienyrittäjä

Comments

  1. Pirkko - 15.8.2011 @ 12.31

    Onnea valtavasti! Hieno kirjoitus, mutta senhän jo tiedätkin 🙂
    Kaikenkaikkiaan olen jo vuosia ihmetellyt KAIKEN ulkoistamista. Siitä on yleensä seurauksena vain sotkua ja selkien taakse kätkeytymistä. Kukaan ei ota vastuuta. Henkilöä, joka haluaa selvittää asian pompotellaan kuin palloa. Sanoo nimimerkki, joka yritti oikaista mitätöntä laskua kahden toimijan välillä (vakuutusyhtiö ja pankki). Vakuutusyhtiön laskutus oli annettu pankin tehtäväksi.

    • Kimmo Linkama - 15.8.2011 @ 20.16

      Kiitos kommentista!

      Ärsyttävintä on se, että elektroninen laskutus ei toimi rajojen yli. Jos pystyisin laskuttamaan esim. Finvoice-standardin mukaisesti, koko prosessi toimisi automaattisesti ja luultavasti viivästykset ja virheet karsiutuisivat aika pitkälti pois.

      Vaikka firmallani on tili suomalaisessa pankissa, jonka kautta periaatteessa voisi Finvoice-laskun lähettää, sen voi tehdä vain, jos firmalla on suomalainen Y-tunnus. Jollaista taas ei anneta, jos firma on rekisteröity ulkomaille. Mikä yllätys.

      Nyt kun joudutaan siirtelemään paperia, se merkitsee, että mukaan tulee ihmisiä. Eli inhimillisiä virheitä ja huolimattomuutta. Ja artisti maksaa – tuttu sapluuna…

  2. Maris - 15.8.2011 @ 18.12

    Onneksi olkoon!!
    Itse koin myös lievää turhautumista kv-tilisiirtojen kanssa, en tosin tiedä oliko syypäänä itse SEPA-järjestelmä vaiko pankkini. Yritin siirtää rahaa Suomesta virolaiselle tilille, mutta verkkopankin SEPA-maksulomake ei hyväksynyt täysin korrekteja tilinumeroita ja IBAN-koodeja yms yms. Tulihan siinä sitten viestiteltyä pankin kanssa ja ensimmäisenä syynä tarjottiin vaihtoehtoa, että kaikki virolaiset pankit eivät ole liittyneet SEPA-järjestelmään, jolloin niille ei voi myöskään maksua suorittaa sitä kautta. No ihan tasan tarkkaan tiesin, että Swedbank ei ole yksi sellaisista pankeista (jos niitä edes on), joten lopulta kävi ilmi, että SEPA-tilisiirto täytyykin tehdä ihan tavallisen ”kotimaisen” tilisiirtolomakkeen kautta, eikä tietenkään siltä välilehdeltä, missä lukee ”kansainväliset SEPA-maksut”. Logic?

    Mutta toivottavasti tästä kirjoituksestasi on edes jollain tasolla hyötyä ja asiat lähtee muuttumaan!

    • Kimmo Linkama - 15.8.2011 @ 19.06

      Kuulostaa juuri siltä, mitä olen epäillytkin: pankit, puhumattakaan yksittäisistä toimihenkilöistä, eivät itsekään oikein tiedä, miten koko SEPA-maksuihin tulisi suhtautua. Seli seli. Kuvaava tuo esimerkkisi kotimaan maksusta vs. kansainväliset SEPA-maksut.

      En jaksa ymmärtää, miksi homma on tehty noin vaikeaksi. Esimerkiksi sähköisen laskun harmonisointi koko EU:n laajuisesti ei luultavasti olisi suurikaan konsti, jos tahtoa olisi. Nyt Suomi on kehitellyt oman Finvoicensa ja muilla mailla on omat systeeminsä.

      Jotain osviittaa floatin hyödyistä pankeille muuten antaa se, että jos teen tilisiirron Suomesta Viroon pikamääräyksenä ja maksan vain oman pankin kulut, minulta veloitetaan siirrosta 15 euroa. Jos maksaisin sekä oman että vastaanottajapankin kulut, veloitus nousee jo 40 euroon.

  3. Polgara - 16.9.2011 @ 7.04

    Tuota, olisiko mahdollista käyttää PayPalia sekä myyjänä että asiakkaana? Kun minusta (siis asiakkaana) se on toiminut hyvin ja turvallisesti…

    • Kimmo Linkama - 16.9.2011 @ 10.35

      Kiitos kommentistasi, Polgara! PayPalin ja Visan käyttö on käynyt kyllä mielessä, mutta kun asiakkaani ovat kaikki yrityksiä, epäilen vahvasti, onnistuisiko yritysten maksuliikenne tällaisin “kuluttajakonstein”. Tämä täytyy vielä tarkistaa uudelleen, mutta käsitykseni on, että firmojen maksuliikenne toimii yksinomaan pankkisiirron välityksellä.

      Keljua maksuliikenteessä on, että tiedän kansainväliseen laskutukseen olevan olemassa suuryrityksille, pankeille jne. tarkoitettuja järjestelmiä, mutta pankitpa eivät niitä tarjoa vähittäisasiakkailleen.

Vastaa

Your email address will not be published / Required fields are marked *