Toimiiko vientimarkkinointisi kieli?

On sanottu, että ”ostaa voi millä kielellä tahansa, mutta myydä voi vain ostajan omalla kielellä”.

Viennin kyseessä ollessa tämä luonnollisesti tarkoittaa toimivaa, idiomaattista ja toimialalle tuttua puhetapaa käyttävää vierasta kieltä.

Paha kyllä, moni B2B-markkinoija unohtaa tämän perustotuuden tuottaessaan aineistojaan.

Ihanne tietty olisi, että jokaiselle kielialueelle olisi mahdollista tuottaa omankieliset markkinointiaineistot, mutta se ei kustannus- ja hallintosyistä useinkaan ole mahdollista. Tästä syystä vientimarkkinoinnin aineistot tuotetaan käytännössä useimmiten englanniksi.

Maailman eniten väärinkäytetty kieli

Koska englantia oppii nykyään Suomessa lähes jokainen jo peruskoulusta alkaen, yleinen käsitys tuntuu olevan, että ”jokainen osaa englantia”. Usein kuitenkin tulee vastaan eriskummallisia esityksiä. En tiedä, ovatko ne yritysten sisällä tuotettuja tekstejä vai onko käännökset teetetty ulkopuolella, mutta harmillisinta on, että käännösten hyväksyjät eivät ilmeisestikään ole päteviä arvioimaan, mikä on kunnollista englantia.

Hyvin yleisiä virheitä ovat nämä:

  • artikkelien käyttöä ei osata
  • sotketaan sekaisin britti- ja amerikanenglantia
  • virheitä ja epäyhdenmukaisuutta oikeinkirjoituksessa
  • lauserakenne noudattaa suomen kieltä, vain sanat on käännetty englanniksi
  • termit on haettu sanakirjasta ja valittu ensimmäinen sanakirjan ehdottama käännösvastine (joka tietysti on annetussa yhteydessä väärä tai käsittämätön)

Lopputuloksena on teksti, jonka markkinoinnillinen arvo on lähellä nollaa.

Tuskin yksikään vientimarkkinoilla toimiva yritys erityisesti haluaa saattaa itsensä ostajien silmissä naurunalaiseksi. Lisäkustannus siitä, että käännökset teetettäisiin asiansa todella osaavalla alihankkijalla, on minimaalinen sen rinnalla, että ”kökköenglanti” vahingoittaa firman mainetta – eikä taatusti tuota toivottua tulosta.

BBC:n julkaisemassa artikkelissa eräs verkkoyrittäjä on laskenut, että internet-kaupassa menetetään miljoonia huonon kieliasun vuoksi. Sinunkaan tuskin kannattaa säästää muutamaa satasta käännöksessä, jos se vie muutaman kymmenen tuhannen kaupan sivu suun?

Miten löydän hyvän kääntäjän?

Ei muuta kuin Keltaiset Sivut esiin ja suunta hakusanaan Käännöstoimistoja, eikö totta?

Huti.

Suomessa on monta asiantuntevaa ja pätevää käännöstoimistoa. Jostain syystä markkinointitekstit eivät kuitenkaan ole käännöstoimistojen vahvinta aluetta. Artikkelit, manuaalit, ehkä jopa tiedotteet syntyvät hyvällä menestyksellä, mutta myynti- ja markkinointiteksti eivät tahdo onnistua. Itsekin olen saanut lukuisia käännöstoimeksiantoja tai käännösten korjauksia tehtäväkseni, kun asiakas ei ole ollut tyytyväinen käännöstoimiston lopputulokseen.

(Jos joku käännöstoimiston vetäjä sattuu lukemaan tämän, olisi kiinnostavaa kuulla kommentteja.)

Paras vaihtoehto on käyttää englannin kielen todella hallitsevaa copywriteria. Hän osaa katsoa yksittäisten sanojen ja virkkeiden taakse ja sanasta sanaan tai virkkeestä virkkeeseen kääntämisen sijasta ikään kuin kirjoittaa tekstin uudestaan kohdemarkkinan kielelle.

Mistä tällainen aarre löydetään? En valitettavasti osaa pistää näkyville luetteloa, josta valita, mutta voit lukea lisää aiheesta käännöspalveluja koskevalta sivultani. Enkä toki pane pahakseni, jos vaikka sen perusteella otat yhteyden…

Vastaa

Your email address will not be published / Required fields are marked *