Asiakaslehti netissä. Mutta toimiiko se?

Sisältömarkkinoinnin pikkuhiljaa vallatessa alaa myös B2B-maailmassa ilahduttaa aina, kun vastaan tulee yritys, joka välittää kommunikoida asiakkaidensa kanssa. Kuten vaikka sellainen, jolla on asiakaslehti. Asiakaslehti onkin oivallinen väline niin ajatusjohtajuuden luomiseen kuin informaation jakamiseen.

Asiakaslehteä julkaiseva yritys on ansainnut mitalin siitäkin syystä, että on ilmeisesti ymmärtänyt nykypäivän vaatimuksen: mitä enemmän sisältöä on netissä ja näin ollen hakukoneiden löydettävissä, sitä todennäköisempää on, että yrityksen sivuille löytävät tiensä ne, jotka ovat kyseiseen alaan liittyvistä hakutermeistä kiinnostuneet.

Hiukan pitäisi kuitenkin miettiä asiakaskokemusta.

Painettu asiakaslehti toimii netissä huonosti

Valitettavan usea yritys menee yli siitä missä aita on matalin: netin asiakaslehti on painetun lehden näköispainos eli käytännössä painon käyttämä PDF-tiedosto. Helppoa ja kustannustehokasta, kyllä, mutta surkeasti luettavissa tietokoneen näytöltä. Ja jotkut vielä tuuppaavat nettiin sen jättiläismäisen paino-PDF:n, joka latautuu ja latautuu ja latautuu… Kun netissä yleisesti pidetään kriittisenä kärsivällisyysrajana 3–10 sekuntia, kenen oletat haluavan odottaa minuutin tai kaksi nähdäkseen markkinointiaineistosi?

Hakukoneet osaavat kyllä jo tänä päivänä indeksoida PDF-tiedostojenkin sisällön. Painomateriaalista tehdyssä PDF:ssä kuitenkin on lähes poikkeuksetta sama palstoitus kuin painetussa lehdessä. Kuvittele lukijaa, joka löytää asiakaslehtesi hakutermin kautta. Kun ensimmäinen palsta on luettu alas saakka, on taas kelattava tiedoston yläreunaan nähdäkseen, miten juttu jatkuu. Eikä se jatku, vaan juuri tässä kohtaa katkeaa. Tällä tavoin toteutetun vaikkapa nelipalstaisen sivun käyttäjäkokemus on niin onneton, että lukija luultavimmin jättää lukemisensa kesken jo ensimmäisen artikkelin kohdalla.

Moni julkaisija näet unohtaa, että siinä missä painettu lehti on pystyformaatissa, tietokoneruutu on vaakaformaatissa. Jos painettu sivu julkaistaan sellaisenaan netissä, siitä näkyy ruudulla noin puolet. Automaattisesti on kelailemista tiedossa. Näin kompastutat lukijasi heti kättelyssä.

Näppärä uusi teknologia voi olla menestyksen este

Moni markkinoija on keksinyt, että on olemassa sovelluksia, jotka tuottavat nettiin selailtavia lehtiä. Olet varmaan nähnyt tämän kaltaisia juttuja.  (OK, tämän sisältö on minun kirjoittamani, eikä lukukokemuskaan ole suuren kirjasinkoon ansiosta huono, mutta ajattelepa, jos tuotos olisi tabloid-kokoinen asiakaslehti, jonka sisältöä yrität katsoa älypuhelimella.)

Sen sijaan tämä esitys on merkittävästi kehnompi. Kokeile vaikka. Ei onnistu lukeminen, ei mitenkään, jollei desktoppisi näyttö ole vähintään 27-tuumainen. Ja zoomatessa häviää jutun juoksu täysin. Kun ajatellaan, että hakukoneen kautta aineistosi löytävä lukija on aidosti kiinnostunut asiasta, miksi tehdä käyttöliittymästä tarpeettoman hankala? Ladattava pdf-tiedosto ei juurikaan paranna tilannetta. Edestakainen vierittely niin pysty- kuin vaakasuunnassa eksyttää sielläkin.

Mitä helpommin sisältö on “otettavissa”, sitä parempi. Selailtava lehti on hauskan näköinen ja jaksaa hetken viehättää uutuudellaan, mutta jos präntti on liian pientä luettavaksi ilman suurentamista, olet onnistunut kehittämään lukijan ja sisältösi välille esteen. Miksi haluat viestisi olevan vaikeasti saavutettavissa?

Yllätys, netti toimii HTML:llä

Olisi hyvä nähdä hiukan vaivaa, jotta tekisit lukijan elämän helpommaksi. Tee nettiin jo olemassa olevasta aineistosta HTML-sivu, jota on helpompi lukea. Kas kun netin natiivi tiedostomuoto sattuu olemaan juuri HTML.

Nykypäivänä ei varmaan ole yhtään nettiselainta, joka ei pystyisi näyttämään jossain määrin kelvollisesti muitakin tiedostomuotoja kuin HTML. Mutta jos et kirjoita painettua asiakaslehteä peilikirjoituksena, miksi pakottaisit nettilukijasi ja hänen käyttämänsä teknologian lisäponnistuksiin?

Entäs se kommunikaatio?

Heti tuolla alussa puhuin kommunikoinnista asiakkaiden kanssa. Wikipedia kertoo meille seuraavaa:

Suomalainen viestintätutkija Osmo A. Wiio on määritellyt viestinnän tietojen vaihdannaksi ihmisten kesken.

Missä siis on aineistosi vuorovaikutteisuus? Onko nettiasiakaslehdessäsi kommenttimahdollisuus? Ja ehkä jo arvasitkin, että seuraavaksi ehdotan yksisuuntaisen asiakaslehden sijaan kaksisuuntaista blogia.

Mitä enemmän annat sinusta, yrityksestäsi ja tuotteestasi kiinnostuneelle lukijalle koukkuja olla suorassa yhteydessä ja saada suoraa palautetta, sitä sitoutuneemman potentiaalin saat.

Kysymyshän kai oli sisältömarkkinoinnista? Jonka piti tuottaa jotain viivan alle?

Mahdollistamalla palautteen avaat kaksisuuntaisen kanavan. Ja potentiaalinen asiakas, joka lukee viestisi ja ehkä vaivautuu jopa kommentoimaan sitä, on huomattavasti lähempänä ostavaa asiakasta kuin se, jonka kurkusta vain työnnät alas omaa viestiäsi.

Lisäys: Tätä esitystä on tosi kiva katsella 15″ läppärin ruudulta…

Vastaa

Your email address will not be published / Required fields are marked *